| Marjo Kuusisto
Juoni
William Shakespearen varmasti kuuluisin näytelmä Hamlet kertoo kirjoittamisajankohdan (1501) suurista ongelmista: politiikasta, väkivallasta ja moraalista.Näytelmässä on niin rakkauden kuin perheen ja valtionkin tragediaa. Se on myös traaginen murhenäytelmä, joka kohauttaa vielä näinäkin päivinä. Hamlet on tarina Tanskan prinssistä, joka asuu Wittenbergissä opiskelemassa filosofiaa. Hamlet joutuu kuitenkin palaamaan Tanskaan, kun hänen isänsä on kuollut ja hautajaiset pidetään. Prinssi on järkyttynyt tapahtuneesta, eikä tilannetta helpota hautajaisten jälkeen pidettävät häät. Hänen äitinsä, kuningatar Gertrud menee naimisiin uuden kuninkaan Claudiuksen, Hamletin sedän, kanssa.
Hamletille ilmestyy hänen isänsä haamu, joka kertoo että hänet on raa’asti murhattu. Hamletille selviää myös murhaajan olleen uusi kuningas Claudius. Aave pyytää poikaansa kostamaan samalla mitalla takaisin petolliselle sukulaiselleen. Koska Hamlet rakastaa isäänsä, hän vihaisena lupautuu tehtävään.Poika ahdistuu kuitenkin ja joutuu paniikkiin. Hän miettii pitkään mitä pitää tehdä ja päätyy lopulta Claudiuksen murhaamiseen. Pitkä "ollako ja eikö olla" –monologi kertoo Hamletin agstista: hän on joutunut musertavan vaikean tehtävän eteen.
Hamlet jättää Ofelian
Ensin Hamlet jättää rakastettunsa Ofelian ja purkaa heidän kihlauksensa. "Rikosten maailmassa ei ole tilaa rakkaudelle". Hän syyttää Ofeliaa portoksi ja kehottaa tätä menemään luostariin. Lisäksi hän kieltää rakkautensa Ofeliaa kohtaan.Ofelia loukkaantuu syvästi ja tulee hulluksi. Onnettomana Ofelia sitten hukuttautuu.
Kostonhimoinen prinssi tekeytyy hulluksi toisin kuin Ofelia, ja ruumiita alkaa vähitellen syntyä. Hamlet tappaa kiivastuksissaan ministeri Poloniuksen keskustellessaan äitinsä kanssa huoneessa, jossa Polonius on salakuuntelemassa: "Punta vetoa, se kuolee!" hamlet huutaa ja syöksee miekkansa Poloniuksen sydämeen. Claudiuksen kysyessä illalla, missä Polonius on, raa’aksi muuttunut Hamlet vastaa: "- Illallisella. Ei syömässä vaan syötävänä."
Hamletin henki uhattuna
Claudius alkaa hautoa pirullista suunnitelmaa murhatakseen Hamletin. Ensimmäinen suunnitelma menee kuitenkin pieleen Hamletin oveluuden takia ja kuningas joutuu keksimään jotain uutta. Tässä välissä Hamlet käy hautausmaalla ja kuulee itsestään puhuttavan. Haudankaivajat kertovat Hamletin lähetetyksi Englantiin, koska hän oli tullut hulluksi, menettänyt järkensä. Hamlet puhuu hautausmaalla pääkallon kanssa, joka aikoinaan kuului Hamletin tutulle, Yorrickille. Hän päättää haastaa Hamletin kaksintaisteluun Laerteksen kanssa. Claudiuksen suunnitelmat etenevät siihen pisteeseen, että hän haastaa Hamletin kaksintaisteluun miekoilla Laerteksen kanssa. Kuninkaan suunnitelmaan kuuluu varmistaa Hamletin varma kuolema myrkyttämällä toisen miekan pää ja Hamletin viini. Lopulta kuningatar Gertrud juo vahingossa myrkytetyn viinin ja Laertes haavoittuu myrkytetystä miekasta. Hamletkin kuolee lopulta, ja saa rauhan Claudiuksen myös kuoltua. Vallan ottaa itselleen Norjan prinssi Fortinbras.
Kiero, vallanahne Claudius
Claudius on näytelmässä kaksinaamainen vallananastaja. Hän valehtelee kertomalla kuninkaan kuolleen käärmeen puremaan. Hän kietoo Gertrudin pikkusormensa ympärille ja saa itselleen kaikki muutkin kannattajikseen. Kaikki muut paitsi Hamletin. Claudius esittää ulkomaailmalle ja lähimmäisilleen ystävällistä ja sydämellistä puoltaan, samaan aikaan kun hän päässään kehittelee mitä ilkeimpiä juonia pitääkseen kaiken voiman, vallan ja kunnian itsellään.
Gertrud on hyväsydäminen ja hyväuskoinen kuningatar. Hän on uskollinen rakkaalle pojalleen, mutta samalla helposti huijattavissa. Hamlet on vihainen äidilleen, kun tämä meni naimisiin isänsä murhaajan kanssa. Tämä tuntuu Hamletista täydeltä petokselta. Syy, miksi Hamlet suuttuu, peitelläänn kuningattarelta. Kun aave ilmestyy Hamletille, se sanoo, ettei Hamlet saa tappaa äitiään suutuksissaan, vaan hänet täytyy jättää kosto "taivaan vihan huomaan".
Filosofista kostajaksi
Hamlet on kunnollinen nuorimies opiskellessaan filosofiaa, ennen kuin hänen elämänsä järkkyy. Hänet valtaa täydellinen kostonhimo, ja hän tuntee sen ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi ja isänsä tahdoksi. Lopulta hän menettää täysin itsensä hallinnan. Kosto on hänen mielestään oikeutettu kaiken sen vääryyden jälkeen, jota Hamlet on joutunut kokemaan. Liian moni siitä kuitenkin joutuu kärsimään. Hamlet tekeytyi hulluksi, mutta taita lopulta oikeastikin seota. Hän ei ole varma, tulisiko hänen tappaa Claudius vai päästää itsensä kärsimästä tappamalla itsensä. Päättää hän miten vain, s hän saa ennen omaa kuolemaansa kuitenkin tyydytettyä kostonhimonsa surmattuaan Claudiuksen.
Hamlet on yksi maailmankirjallisuuden kuuluisimmista näytelmistä. Sitä on esitetty lukemattomila näyttämöillä, ja yhä uusia näkemyksiä ovat ohjaajat keksineet Hamletia eläväksi nykyteatteriksi muuttaessaan: Hamlet on olut milloin gangsteri, milloin arka, estynyt ja ahdistunut opiskelija. Joka tapauksessa on selvää, että Shakespeare on kirjoittanut elävää draama: se puhuttele katsojia yhä. Sen voima on sen ajattomassa ajankohtaisuudessa. Se taipuu yhä uudempia näkemyksiä palvelemaan. Se on neron luovan voiman synnyttämä draama.
LÄHTEET
PAINETUT LÄHTEET
Kott, Jan, Shakespeare tänään WSOY 1961 Shakespeare, William, Hamlet, WSOY 1998
VERKKOLÄHTEET
(www.123helpme.com) (www.film-o-holic.com) Haettu 15.2.2002
|
|
| Copyright © 2002 Vaasan yhteislukio |