Henrik Viii syntyi vuonna 1491. Hän oli Henrik VII:n kolmas lapsi ja tuli Englannin kuninkaaksi isänsä kuoltua vuonna 1509. Henrik VIII oli älyllisesti lahjakas ja fyysisesti voimakas renessanssihallitsija.

Henrik VIII:sta kirjoittavat monet historiankirjottajat. Jonkun mielestä hän on paheellinen ja julma, mutta joku toinen taas pitää häntä rohkeuden, viisauden, vallan ja tahdonvoiman yli-inhimillisenä edustajana. Joka tapauksessa hänet on lähes poikkeuksetta sijoitettu joko inhimillisen tason ylä- tai alapuolelle. Hänellä oli kuusi vaimoa, joista hän mestautti kaksi, ja kahdesta muusta hän erosi.

Henrik VIII pyrki noudattamaan tasapainopolitiikkaa Saksan ja Ranskan välisessä valtataistelussa. Julmuudestaan ja väkivaltaisuudestaan huolimatta Henrik oli suosittu hallitsija, sillä hän kohotti Englannin mahtia ja ylläpiti lujaa järjestystä.

Henrikin ensimmäinen vaimo oli Katariina Aragonialainen. Katariina oli aikaisemmin ollut naimisissa Henrikin veljen Walesin prinssi Arthurin kanssa, joka kuoli 15-vuotiaana oltuaan viisi ja puoli kuukautta naimisissa. Katariinan vanhemmat ehdottivat heti Henrikin ja Katariinan avioliittoa, ja paavi Julius II:lta saatiin siihen lupa. Kun prinssi Henrik oli vielä alaikäinen, naimisiinmeno siirrettiin siihen, kunnes hän astuisi valtaistuimelle.

Henrikille ja Katariinalle syntyi tytär Mary. Henrik halusi kuitenkin eron Katariinasta, koska hän ei ollut saanut avioliitossa poikaa ja sitäpaitsi hän oli rakastunut Anna Boleyniin. Hän pyysi eroonsa lupaa paavilta, ja sanoi Julius II:sen tehneen väärin hyväksyessään hänen ja Katariinan avioliiton.

Silloinen paavi Clemens VII ei kuitenkaan hyväksynyt eroa ja sen takia Henrik katkaisi suhteensa katoliseen kirkkoon, mikä merkitsi uskonpuhdistuksen alkua Englannissa. Ulkonaisesti Henrik kuitenkin toimi katolilaisena uskonpuolustajana.

Henrikin erottua Katariinasta hän meni naimisiin Anna Boleyn kanssa. Hänelle Henrik oli ennen naimisiin menoa lähetellyt monia rakkauskirjeitä. Annaa ja Henrikiä häiritsi entinen kuningatar Katariina Aragonialainen, joka yritti saada paavin kääntymään Henrikiä vastaan. Pian Katariina tuli sairaaksi ja hän kuoli vuonna 1536 Anna Boleyn myrkyttämänä. Kuningas Henrik juhli entisen vaimonsa kuolemaa. Anna Boleyn ja Henrik saivat tyttären, Elisabet I:n. Anna Boleynillekään ei käynyt hyvin. Kuningas Henrik käski vangita Annan ja

hänet mestattiin vuonna 1536 syytettynä uskottomuudesta kuningasta kohtaan.

Englannin kuninkaan Henrik VIII:n kolmas vaimo oli Jane Seymour. Hän synnytti Henrikille pojan, prinssi Edvardin. Jane Seymour kuoli 12 päivää synnytyksen jälkeen vuonna 1537.

Seuraavaksi Englannin kuningattareksi tuli Anna von Cleve. Henrik päätti kuitenkin hylätä hänet pian naimisiinmenon jälkeen, koska hän oli pettynyt Annan ulkomuotoon ja olemukseen. Ero myönnettiin, kun kuningas vakuutti, ettei ole ollut lihallisessa yhteydessä kuningattareen. Henrik piti kyllä muuten Annasta ja vieraili usein hänen luonaan.

Kansalaiset olivat pahoillaan erosta, koska heidän mielestään Anna von Cleve olisi ollut hyvä kuningatar. Hän oli lempeä ja ystävällinen. Ihmiset rakastivat ja kunnioittivat häntä.

Henrikin viides vaimo oli Katariina Howard. Hänen kanssaan Henrik solmi avioliiton vuonna 1540. Katariina Howardia Henrik rakasti syvästi, kohteli häntä kauniisti ja kunnioittavasti ja osoitti häntä kohtaan suurta huomiota. Henrik kuitenkin mestautti Katariinan, koska ilmeni, ettei hän ollut uskollinen. Kuningas masentui tämän tapauksen vuoksi.

Viimeisen kerran Henrik meni naimisiin vuonna 1543 Katariina Parrin kanssa. Tämä liitto kesti hänen kuolemaansa asti. Ihmiset ylistivät Katariinan tahdikkuutta, ystävällistä suhtautumista prinsessoihin Maryyn ja Elisabetiin sekä hänen vaikutustaan hovin oloihin ja elämään.

Katariina Parr oli kiinnostunut teologisista asioista niin kuin myös Henrik. Kuningas luuli, että Katariina piti enemmän teologian tutkimisesta kuin hänestä ja ajatteli jo mestauttaa Katariinan. Kuningatar sai kuitenkin kuulla tästä juonesta ja selitti kuninkaalle, että oli kiinnostunut teologiasta miellyttääkseen kuningasta. Ja niin kuningas ja kuningatar elivät taas hyvässä sovussa. Kuningas Henrik VIII kuoli vuonna 1547.

Henrik VII Henrik VIII:n isä oli valtaan päästyään tehnyt Englannista keskushallinnon, jonka valtapiiriin alistettiin Wales ja Irlanti. Henrik VIII jatkoi keskushallinnon kehittämistä kuninkaaksi tultuaan. Englanti oli ehdottomasti johtava valta Brittein saarilla ja kuningas toimi tavattoman tarmokkaasti oman valtansa turvaamiseksi.

Henrik VIII ryhtyi noudattamaan tasapainopolitiikkaa, joka on hallinnut Englannin ulkopolitiikkaa siitä lähtien. Kuningas Henrik vaikutti Englannin asemaan ja loi hyvät suhteet ulkovaltoihin.

Henrik VIII vaikutti myös uskonpuhdistuksen tapahtumiseen ja Anglikaanisen kirkon syntymiseen Englannissa. Itse asiassa hän ei suinkaan halunnut luoda uudistuskirkkoa. Kiista paavinistuimen kanssa pakotti hänet kuitenkin vähä vähältä yhä pitemmälle uudistuksiin, ja saadakseen mahdollisimman laajan tuen "kansalliselle kirkkopolitiikalleen" hän joutui sietämään pitkälle teologeja, jotka olivat saaneet vaikutteita mannerrmaan uskonpuhdistusliikkeistä. Henrikin kuoltua hänen pienen poikansa Edvard VI:n holhoojahallitus johti kehitystä yhä pitemmälle uskonpuhdistuksen suuntaan ja vähän myöhemmin Englantiin muodostui Anglikaaninen kirkko.

PAINETUT LÄHTEET

Lacey, Robert, The Life and Times of Henry VIII, Lontoo 1972

Vitray de Eva, Henrik VIII, Porvoo 1966

Erik, Kjersgaard - Troels, Dahlerup, Otavan suuri maailmanhistoria 9, Myöhäiskeskiaika ja renessanssi, Keuruu 1984

Carl, Grimberg, Kansojen historia 12, Tieteen ja taiteen vuosisata, Porvoo 1982