Elisabetin ajan kuuluisimpia henkilöitä on näytelmäkirjailija ja runoilija William Shakespeare. Hän eli vuosina 1564-1616. Myöhemmin hänestä tuli Englannin kirjallisuuden suuri klassikko ja maailman tunnetuin näytelmäkirjailija. Shakespeare syntyi Stratford-on-Avonissa ja kävi maaseutukoulua, jossa hän oppi mm. latinaa ja kreikkaa. Sittemmin Shakespeare meni vuonna 1583 naimisiin Anne Hathawayn kanssa. He saivat kolme lasta. Shakespeare muutti Lontooseen vuonna 1585 ja toimi näyttelijänä ja näytelmäkirjailijana, kunnes noin 1610 palasi takaisin kotikaupunkiinsa. Lontoossa asuessaan hänestä tuli pian suosittu ja tunnettu näytelmäkirjailija. Suosio toi vaurautta ja Shakespeare sai oman teatterin nimeltään "The Globe" ja aatelisarvon päästyään itse kuningattaren suosioon. Shakespeare kuoli vuonna 1616, viisikymmentäkaksivuotiaana.

Shakespearella oli ehtymätön mielikuvitus ja hän hallitsi taitavasti draaman keinot. Hän otti aiheet näytelmiinsä kansantarinoista ja lainasi niitä muilta kirjailijoilta. Hän ihaili aikansa muita suuria näytelmäkirjailijoita, kuten Marlowea. Shakespearella oli hallussaan runollinen kieli ja suurenmoinen ihmistuntemus, jonka avulla hän kehitteli vanhoista tarinoista monin verroin elävämpiä. Hänellä oli taito yhdistellä koomiset ja groteskit ainekset pääaiheeseen ja antaa kokonaisuudelle syvän merkityksen. Shakespeare kirjoitti tragedioita, komedioita ja draamoja. Hän osasi kirjoittaa monenlaisia erityyppisiä näytelmiä, jotka olivat kaikki yhtä loistavia. Shakespeare oli siis ennen kaikkea näytelmäkirjailija, mutta myös näyttelijä ja runoilija. Vuonna 1603 Shakespearen ura oli huipussaan, kun hän pääsi jäseneksi kuningas Jaakko I:n ruokakuntaan sekä oman seurueen näyttelijänä että suurena näytelmäkirjailijana.

Historiallisista näytelmistä parhaimmistoa edustavat näytelmät "Julius Caesar" (1598- 1600) sekä "Antonius ja Kleopatra" (1606- 1607). Historiallisissa näytelmissä Shakespearen henkilöt ovat hyvin eläviä ja uskottavia. Julius Caesar on mahtava antiikin Roomaan liittyvä näytelmä. Shakespeare, joka ei välittänyt säännöistä, on luontevasti lähestynyt näytelmässään klassista toiminnan yhteyttä. Sitä tehostaa pyrkimys ajan yhteyteen: kolme vuotta Rooman historiaa keskitetään muutamaan viikkoon ja näytelmän alussa neljä kuukautta yhteen päivään. Caesarin ristiriitaisessa hahmossa yhdistyy näytelmäkirjailijan näkemys kohtalon väistämättömyydestä ja rojalistin näkemys hallitsijan viran pyhästä ja uhrautuvasta luonteesta. Julius Caesar on poliittinen näytelmä siitä, miten valta anastetaan, pidetään ja menetetään. Näytelmän miesten intohimona on valta, ja hyvin moni maksaa siitä hengellään. Päähenkilöitä ovat Julius Caesar, hänen ystävänsä ja murhaajansa Brutus, salaliiton primus motor Cassius ja salaliiton kukistaja Antonius.

Näytelmä Antonius ja Kleopatra on historiaan pohjautuva näytelmä. Näytelmässä valtion etu vaatii hallitsijan tuhoutumista: hänelle jää jäljelle vain intohimon ja mielikuvituksen maailma. Antoniuksen heikkoudet, hänen järjettömät mielenmuutoksensa, toiveensa ja pettymyksensä näyttävät koskevan vain häntä itseään. Samalla hän kuitenkin pettää armeijan avulla valtiota noudattamalla taistelussa Kleopatran oikkuja. Epäjohdonmukainen ja valheellinen Kleopatra on hourailuineen ja raivonpuuskineen Shakespearen suuria naishahmoja, demoni, jossa yhdistyvät rakkaus ja kuolema.

Näytelmät "Julius Caesar" ja "Antonius ja Kleopatra" ovat kertomuksia Rooman historiasta. Näistä Shakespearen teoksista löytyvät viitteet historian oikeasta kulusta, eivätkä ne ole keksittyä satua kuten useimmat hänen teoksistaan. Julius Caesar ja Antonius ja Kleopatra ovat hyvin vaikuttavia dramaattisuutensa ja historiallisen alkuperänsä takia.

Tragediat ovat yksi osa Shakesperen tuotannosta. Shakespearen tragediat ovat useimmiten synkkiä ja niissä on dramaattisia yhteenottoja. Ne päättyvätkin usein päähenkilöiden kuolemaan. "Kuningas Lear" (1605- 1606) on muinaiseen Britanniaan sijoittuva historiallinen tragedia. Kuningas Learin jaettua kuningaskuntansa lahjana tyttärilleen hän odottaa näiden osoittavan hänelle kiitosta ja hellyyttä. Mutta hänen tyttärensä tietävät, että kieli on pelkkää valhetta, ja he pidättäytyvät turhista sanoista. Shakespeare ei esitä sankariaan myönteisessä valossa ennen kuin tämä joutuu kahden hirviön vainoamaksi. Lear karkotetaan, ja hän pakenee keskellä pimeintä yötä ja hurjinta myrskyä. Herttua Edmond on valmis liittymään niihin, jotka kaivavat silmät Learin päästä. Sokeaa herttuaa ja hulluksi tullutta Learia yhdistää sama sovitus: toisen on tultava sokeaksi voidakseen nähdä ja toisen hulluksi voidakseen ymmärtää.

"Macbeth" (1605- 1606) on loistava teos, jonka tapahtumat sijoittuvat Skotlantiin. Macbeth on skotlantilainen kenraali, joka kolmen noidan kiehtovan ennustuksen ajamana haluaa nousta koko maan kuninkaaksi hinnalla millä hyvänsä. Mutta hinta osoittautuu arvaamattoman korkeaksi, sillä väkivallan kierre tempaisee mukaansa maailmaan, jossa keneenkään ei voi luottaa ja murha johtaa vain uusiin murhiin. Vainoharhaisuus ja syyllisyys tuhoavat Macbethin pala palalta kaiken, mielenterveyttä myöten. Macbethia onkin sanottu Shakespearen synkimmäksi teokseksi. Macbeth kuten Kuningas Learkin on saanut aiheensa Englannin historiasta.

"Kesäyön unelma" (1595- 1596) on keijukaisineen vuosisatoja ihmisten mieliä kiehtonut komedia rakkauden oikuttelevista poluista taianomaisen metsän siimeksessä. Näytelmän kehystarinan muodostavat tapahtumat Theseuksen, Ateenan herttuan, hovissa. Kuuluisa on kohtaus, jossa esitetään hänen suunnittelemansa häät amatsonikuningattaren Hippolytan kanssa, sekä kohtaus, jossa rakastavalta parilta Hermialta ja Lysanderilta tytön isän käskystä kielletään avioliitto. Isä suosii toisen nuorukaisen Demetriuksen kosintaa, vaikka Demetrius onkin hylännyt häneen yhtä kiihkeästi rakastuneen Helenan. Ongelmia tuo haltija Puck, jonka ansiosta rakkauden kohteet menevät sekaisin mutta joka lopussa saa oikeat parit avioliittoon.

Keskeistä tässä näytelmässä on verrattoman koomisten käsityöläisten harjoittelema ja esittämä ylväsaiheinen mutta alkeellinen näytelmä "Pyramus ja Thisbe". Tämä näytelmä tulisi esittää herttuan hääjuhlissa ja niin tapahtuukin. Ilmeisesti Shakespeare tekee käsityöläisten näytelmän avulla pilaa jostakin jo vanhentuneesta ja naurettavalta vaikuttavasta näytelmämuodosta. Näytelmän harjoitteluvaiheessa kankuri Niko Pulma kantaa aasinpäätä, jonka haltija Puck on hänelle laittanut pilaillakseen. Käsityöläiset pelästyvät, ja Pulma jää metsään aasinpäästään autuaan tietämättömänä. Tragikoomisinta tässä on se, että amatsonikuningatar Titania rakastuu aasinpäätä kantavaan Pulmaan. Tämä on osoitus siitä, että rakkaus voi olla sokea.

"Kesäyön unelma" on varmaankin lyyrisin Shakespearen näytelmä. Shakespearen komediat ovatkin kevyitä, hyvin sadunomaisia, ja juonet ovat mutkikkaita. Komediat päättyvät yleensä suuriin juhliin, kuten Kesäyön unelma häihin. Komedioissa rakkaus on pääosassa. Rakkaus on suurin tarinoiden henkilöiden elämässä. Rakkauden vuoksi ollaan valmiina melkein mihin vain.

Shakespearen upea satiirinen komedia "Kuinka äkäpussi kesytetään" (1593- 1594) on tarina Katharinasta, joka naitetaan ensimmäiselle halukkaalle, Petruchiolle. Katharina on äkäpussi, jota edes Petruchio ei osaa käsitellä. Pian puolisot ovatkin pyörällä päästään ja käyvät asemasotaa, kunnes rakkaus puuttuu peliin ja vaatii ehdotonta antautumista. Komedioissa on usein henkilö, joka on luonteeltaan kujeileva ja tekee mielellään jäynää muille ihmisille.

Noin 23 vuotta kestäneen luovan kautensa aikana Shakespeare kirjoitti kaikkiaan 36 näytelmää, kertovat runoelmat "Venus ja Adonis" (1593) ja "Lucrece" (1594) sekä 154 sonettia. Shakespearen teokset ovat yleisesti tunnettuja pitkin maailmaa. Hänen näytelmistään mm. "Hamlet" (1600- 1601), "Othello" (1604- 1605), "Romeo ja Julia" (1594- 1595), "Loppiaisaatto" (1598- 1600) sekä hänen viimeiseksi teoksekseen jäänyt "Myrsky" (1611- 1612) ovat lähes jokaiselle tuttuja teoksia. Shakespearen maine suurena näytelmäkirjailijana säilyi, vaikka puritaaninen suuntaus sitä 1600-luvulla Englannissa heikensikin. Varsinkin 1800-luvulla Shakespearen nimi levisi koko sivistyneen maailman tietoisuuteen. Shakespeare on kenties maailman arvostetuin näytelmäkirjailija. Hänen näytelmiään esitetään yhä kaikkialla. Niistä on tehty menestyselokuvia, kuten Romeo ja Julia ja Hamlet, joka on filmattu useasti. Eräässä Hamlet- elokuvassa on pääosassa itse suuri englantilainen näyttelijä Lawrence Oliver. Kirjailijat, kuvataiteilijat ja säveltäjät ovat saaneet aiheita hänen tuotannostaan. Mainittakoon, että Jean Sibelius on säveltänyt musiikin Shakespearen näytelmään Myrsky.

Tragediasta Macbeth on katkelma: "Elämä on vain varjo häilyväinen, vain näyttelijä rukka, joka riehuin lavalla keikkuu aikansa ja häipyy, se kertomus on, hupsun tarinoima, täys ääntä, vimmaa -tarkoitusta vailla." Mielestäni tämä kuvaa Shakespearen mahtavaa lyyrisyyttä ja ajattelun taitoa. Miten muuten voisi elämää kuvailla näin komeasti, raa`asti, silti toivoaan heittämättä, kuin Shakespeare elämää kuvaa? William Shakespeare ei ole kuollut, vaan elää vahvasti jokaiselle, kirjojensa ansiosta.

Painetut lähteet

Otavan suuri kirjallisuustieto, toim. Risto Rantala ja Kaarina Turtia. Otava Keuruu 1990

Otavan suuri ensyklopedia 16. Otava Keuruu 1980

William Shakespeare, Kesäyön unelma. Keuruu 1999

William Shakespeare, Machbet. Love Kirjat 1983

Verkkolähteet

A-kirjojen sivu

(www.a-kirjat.com/kirjat/page197.htm).

Haettu 12.11.2001.

NTERNETIX- Euroopan kulttuurihistorian sivu (www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/9historia/euroopankulttuuri/williams.htm).

Haettu 12.11.2001.

Suvi Mattila, Sonja Huiskonen, Leena Sakko, Tomi Nissilä ja muut, William Shakespeare (www.pyhajoki.raaseu.fi/pviitane/Pftaulukot6/LONshakespeare.htm).

Haettu 12.11.2001.

AIKAMATKA, WSOY oppimateriaalit (www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/rooma).

Haettu 26.11.2001.

Egmont entertainment sivusto

(www.egmont-entertainment.fi/dvdsivut/kuinkaaka.htm).

Haettu 26.11.2001.