Kääntäminen on käytännöllisesti katsottuna yhtä vanhaa kuin kieletkin. Kääntäminen pohjautuu alun alkaen raamatun käännöstyöhön noin 1950- luvulta. Alkuvuosina oli tapana puhua käännösteoriasta mutta nykyään siitä käytetään nimitystä käännöstiede. Informaatioteorian sosiolingvistinen osuus näkyy käännöstieteessä jo Nidan vaatimuksessa, että käännöksen lukijalle välittyvän informaation on oltava samanlainen kuin alkutekstin lukijalle välittyvä. Silti niin, että tekstistä tulee sujuva ja järkevä. Tärkeintä on, että lukija pystyy ymmärtämään tekstiä. Tiivistä sanontaa ja rikasta äännemaalailua on vaikea siirtää samanaikaisesti kohdekieleen. Sanonnat on muutettava omaa kieltä vastaaviksi. Merkitys on muotoa tärkeämpi.

Kääntäminen voi myös osoittautua mahdottomaksi segmenttis- pragmaattisista syistä: kohdekielen kulttuuriympäristö saattaa olla siinä määrin lähtökielen kulttuurista poikkeava, ettei koko käsitettä esiinny kohdekielessä eikä näin ollen myöskään ole olemassa sitä vastaavaa sanaa. Tällöin kääntäminen ainakin sanatasolla on mahdotonta, ja kääntäjä voi joko käyttää sitaattilainaa, siis lähtökielen sanaa, tai turvautua monisanaiseen selitykseen. Esimerkiksi suomen sauna- sanaa ei yleensä voi kääntää vaan suomen sanaa käytetään sitaattilainana varsin monessa kielessä. Ainut maa jossa sauna on muutettu omaa kieltä vastaavaksi on Ruotsi. Muu maailma käyttää saunaa alkuperäisellä nimellä eli sitä ei toistaiseksi ole muutettu eri sanaksi.

Myös tietokonetekniikka on luonut valtavan määrän ( englanninkielisiä ) termejä, joille suomenkielessä ei vielä löydy vastineita.

Kääntäjä on parhaimmillaan kääntäessään omaan äidinkieleensä. Kääntäjän kielitaitojenkannalta voi jonkinlaisen ihannetilana pitää sitä, että täydellisesti kaksikielinen henkilö kääntää vieraasta kielestä omalle äidinkielelleen. Kääntäjän kaksikielisyyden tulisi olla niin sanottua rinnasteista kaksikielisyyttä, joilloin kääntäjällä on aivoissaan kaksi toisiinsa sekoittumatonta kielijärjestelmää.

Hyvä kääntäjä on perehtynyt terminologisen tutkimuksen perusteisiin ja hän on myös taitava sanakirjojen, erikoisalojen sanastojen, kielenhuoltojulkaisujen ja lisääntyvässä määrin myös termipankkien käyttäjä. Tärkeämpänä luonnollisesti hyvä kielitaito ja kiinnostus alaa kohtaan.

Kääntäjällä täytyy olla hyvä yleissivistys ja ensyklopedista tietoa siitä alasta, jota käännettävä teksti käsittelee. Hänen tulee olla myös aktiivinen ja tiedonhaluinen, koko ajan valmis täydentämään tietojaan käsiteltävistä asioista. Erittäin tärkeää on myös sekä oman että vieraan kielen edustaman yhteiskunnan ja kulttuurin, niin sanotun kulttuuritaustan tunteminen, koska se antaa hänelle kaikille teksteille tarvittavan viitekehyksen. Kääntäjän on pystyttävä muuntamaan tyyliään kulloisenkin lähtötekstin mukaiseksi. Hänen on oltava itsenäinen, huolellinen ja tarkka. Hänen on suhtauduttava tekstiinsä puolueettomasti, niin että alkuperäisteoksen henki pysyy muuttumattomana.

Elokuva-, video-, ja TV- tekstityksessä on kääntämisellä omat ehtonsa: joskus on tilaa vain keskustelun ydin kohdille, toisinaan on käännettävä puheen lisäksi myös kuvassa näkyvää tekstiä esimerkiksi erilaiset kilvet, ilmoitukset, mainokset ja niin edelleen. Koko ajan on valvottava että teksti sijoitetaan oikeaan kohtaan, ettei esimerkiksi synny epäselvyyttä kulloisestakin puhujasta. Myös mainostauot on jaksotettava täsmällisesti. Mainostauon on laitettava kohtaan, jossa teksti ei jää kesken ja se on aloitettava uudelleen kun puheessa on taukoa. Varsinkin televisiokäännöksissä selkeä teksti on tärkeintä, jotta lukija pystyy seuraamaan tekstin ohella myös itse sarjan tai elokuvan tapahtumia. Kääntäjän ammattina on tehdä television seuraamisesta helppoa ja nautinnollista. Ei siten, että katsojilla menee paljon aikaa vain tekstin seuraamiseen.

Aluksi katsotaan käännettävä ohjelma tai muu sellainen kerran läpi, jonka jälkeen se katsotaan uudelleen pätkittäin ja samalla seurataan annettua käsikirjoitusta, ja tehdään samalla alustava käännös. Teksti kirjoitetaan tietokoneelle kahdelle riville niin, että puhe ja teksti tulevat oikeille kohdille. Apuna käytetään niin sanottua pistooliajastusta. Vaikka vaiheita ei ole monta kääntäminen vie aikaa ja tarkkuutta.

Yhden jakson kääntämiseen menee kääntäjästä riippuen noin parista tunnista yhteen työpäivään riippuen tekstin sisällöstä ja kestosta. Elokuviin aikaa menee muutamasta päivästä viikkoon. Enemmän aikaa vievät erikoiselokuvat joiden sanasto on vaikeaa. Apua kääntämiseen saadaan sanakirjoista, alan ammattilaisilta, ystäviltä, sekä muusta tarjolla olevasta materiaalista.

MTV3 Klo: 21.00-22.00

Ed on amerikkalaisten elämään sijoittuva sarja, joka kertoo saman nimisestä miehestä eli sarjan päähenkilöstä ja hänen elämästään. Hän omistaa keilahallin jossa sman katon alla hän pyörittää lakitoimistoa. Sarja pyörii siis keilahallin, lakitoimiston ja ihmissuhteiden ympärillä.

Kääntämisen kannalta Ed vaikuttaa helpolta käännettävältä. Teksti on pääasiassa tavallista arkipuhetta. Toisaalta sarjaan liittyvät erikoissanat liittyen muun muassa keilailuun voivat olla vieraita jopa kääntäjille ja heidän on usein turvauduttava apuun, joka taas viivyttää käännöstyötä. Sarjassa käytetään myös paljon slangisanoja.

Monessa tapauksessa englanninkieliset sanat " I love you " on käännetty tekstiin suomalaisin sanoin " olet minulle rakas" kääntäjät sanovat että he käyttävät usein juuri näitä käännössanoja sillä rakkauden tunnustukset suomalaisissa sarjoissa on melko harvinaista joten käännös sopii paremmin suomalaisten arkielämään.

Soitin eräänä marraskuun päivänä MTV3:lle ja tiedustelin erilaisia asioita kääntämisestä MTV:n pitkäaikaiselta kääntäjältä Liisa Korkkulalta. Korkkula on toiminut työpaikassaan lähes 40 vuottaja hän on kääntänyt muun muassa sarjoja nimeltään Miami Vice, Kuuma piiri, Pulmuset, Onnenpäivät, Bill Cosby ja Lemmenlaiva. Hän on myös kääntänyt lukuisissa elokuvia ja pitääkin niiden kääntämistä ammattinsa parhaana puolena. Silloin työ kestää kauemmin eli voi keskittyä yhteen ohjelmaan kauemmin ja se vaatii hänestä hieman enemmän työtä ja kärsivällisyyttä. Hän pitää työtään myös harrastuksenaan vaikka television katseleminen jääkin kotiin tullessa vähemmälle. Hän innostui nuorempana ammatista sen erikoisuuden vuoksi ja kertoo ettei innostus ole laantunut vieläkään. Iän karttuessa hänen työtahtinsa on hidastunut mutta hän nauttii työstään nyt eri tavalla. Nyt hän ottaa työnsä vapautuneemmin, sillä töitä on nyt tarjolla vähemmän kuin nuorena. MTV3:lla työskentelee tällä hetkellä 50 vakiokääntäjää ja lisäksi monia freelancereita. Liisa Korkkula lisää että nykyaikana ala on lähes freelancereiden vallassa. He saavat suurimman osan käännöstöistä, lukuun ottamatta niiden kääntäjien töitä joilla on oma vakio sarja. Yhtä sarja kääntää yhdestä viiteen ihmiseen riippuen siitä, kuinka usein sarjaa esitetään. Esimerkiksi Kauniita ja Rohkeita kääntää neljä ihmistä, sillä urakka olisi liian suuri yhdelle ihmiselle.

Kääntäjien työtä vie aina vain yleistyvä dubbaus eli päälle puhuminen. Siinä käännettävä teksti puhutaan alkuperäisen puheen päälle. Tällöin kääntäjiltä viedään työt ja ne usein korvataan näyttelijöillä. Suomessakin on kokeiltu kyseistä menetelmää muun muassa Kauniiden ja Rohkeiden avulla mutta suomalaisten mielipide asiasta oli suhteellisen yksimielinen, alkuperäinen kieli ja teksti toimii paremmin. Tekstitys on myös kätevä tapa oppia uutta kieltä niin lapsille kuin aikuisillekin.

Kääntäjän työ ei ole kovin hyvä palkkaista eikä työtä ole paljon tarjolla. Suurin osa varsinkin nuorista kääntäjän aluista toimivat kauan freelancereina ja moni joutuu jopa toimimaan jossain muussakin virassa saman aikaisesti. Töitä on jatkuvasti haettava eri firmoista, parasta mitä kääntäjälle voi tapahtua on se, että hän saa itselleen oman sarjan tai useita omia sarjoja sillä se pitää hänet työn keskellä ainakin jonkin aikaa. Silti sen on ponnistelujen arvoista sillä kääntäjän ammatti on hyvin usein kutsumusammatti. Kuten oli myös Liisa Korkkulalle.

PAINAMATTOMAT LÄHTEET

Haastatteluita

MTV3 Liisa Korkkula Kääntäjä (Marraskuu 2001)

PAINETUT LÄHTEET

Ingo, Rune, Lähtökielestä kohdekieleen - johdatusta käännöstieteeseen. Juva 1990